Lanka ei pahemmin ole puikoilla juossut viime aikoina, mutta ompelukone surisee ahkeraan. Tytär 4 v. on erityisen innostunut ja kiinnostunut kaikista äidin ompeluksista ja seuraakin tarkkaan vierestä kun ompelen. Onpa itsekin päässyt harjoittelemaan esim. pahviompeleita tylppäkärkisellä neulalla. Istutaan illat vierekkäin kellariin järkätyssä ompelunurkkauksessa ja pidetään omaa ompeluseuraa. Kivaa.

Vauvapehmo ommeltiin yhdessä, tytär sai hoitaa vanulla täyttämisen. Idea ja malli löydettiin täältä. Vauvaa piti jo paikkaillakin, viettää yönsä vierihoidossa ja hiustupsu oli saanut kyytiä.

Vauvan taustalla Tampereelta vahingossa löytynyttä pul-vaippakangasta ja tarranauhoja. (Löysin näitä Lastentarvikekirpputori Pikku-Lizkossa Mustalahdenkadulla (Metson takana). Oli muitakin kestovaippatarvikkeita, tuolla nettisivuilla on näköjään lisää niistä.) Eli nyt pääsen kokeilemaan kuorienkin ompelua, kunhan vain osaisin päättää mitä mallia kokeilisin. Meillä enimmäkseen käytetään villahousuja, mutta nyt kun vauvan uusi harrastus on hillitön jalkojen ja käsien vispaus, olisi kevyemmillekin kuorille tilausta.

Ja on mulla tämä toinenkin ompeluprojekti, oikein jätti sellainen. Oikeastaan tämäkin on harjoittelukappale sille varsinaiselle tilkkuhommalle jota olen suunnitellut jo pidemmän aikaa. Kokoa tälle tytön harkkatilkkupeitolle on tulossa n. 120 x 160 cm. Pari viikkoa olen ommellut tätä vähän joka välissä, blokki silloin ja toinen tällöin. Ompelukone vetää puoleensa kuin magneetti. Odotan hartaasti sitä käsintikkaamista, sitä on päästävä kokeilemaan, ihan uutta minulle!