Jo on kiirusta piisannut. Duunitöitä olen paiskinut oikein olan takaa kun ukkokulta on ollut helmikuun lomalla ja huolehtinut lapsista ja kodista. Vaikka jotain kädentöitäkin on valmistunutkin, en sitten millään näytä saavan niitä tänne muistiin - parin viikon jälkeen puikkokoot sun muut on unohtuneet täysin.
Kauan netissä ihailemiani Noroja ostin 5 kerää syksyn käsityömessuilta ja eihän ne tietenkään ihan riittäneet 4-vuotiaan huppariin, hupusta jäi 5 cm uupumaan. Tähän asti sain hupparin tikulteltua muutamassa päivässä jo ennen joulua. En millään viitsinyt tilata puuttuvaa kerää postitse Priimalta, kun en sieltä mitään muuta herkkua keksinyt. (Mukamas, olen tosi huono tilaamaan netistä. Pitää päästä hypistelemään!). Kunnes jossain blogissa ihana kanssaneuloja vihjasi että Koskikeskuksen lankakaupassa jotain Noroja löytyy. Sävyistä viis, nappasin sieltä viime viikolla yhden kerän mukaani. Joten hupun kärki ja edessä pienet taskut ovat eri väriä kuin itse muu huppari. Nätti on. Ja tyttö tykkää, kuten äitikin.
Ja kyllähän se just sellaista herkkua tuo Noro on kuin odotinkin. Voi kun raaskisi ostaa itsellenikin villapaitalangat. Aion kyllä kokeilla joskus silkkisekoituksia ja sitä sukkalankaa, kunhan osuvat kohdalle.
Tytön huppari
Malli: oma, jostain ohjeesta kurkin vähän mittoja viitteeksi
Koko: n. 104 cm
Lanka: Noro Kureyon, n. 270 g
Puikot: 5 bambupyöröt
Muuta: Juu, en ole höyryttänyt kuten kuvasta näkyy. Hupun reunassa on ainaoikeaa ja näyttää rullaavan silti tuonne sisäänpäin.
Nyt tuntuu ompeluhommat enemmän vetävän puoleensa, olen mm. hionut itse piirrettyä kestovaippakaavaa (imua) vaippa kerrallaan. Kierrätysflanellista ja froteesta ommeltu imu, itse tykkään mutta mies ei. Vauva ei ole selkeästi ilmaissut mielipidettään. Nyt en oikein tiedä ompelenko lisää ja minkalaisia. Vanhoille froteepyyhkeille olen antanut uuden elämän lisäimuina, ne toimii tosi hyvin.
Tyttö tarvitsee päiväpeiton, joten olen kirpparilta kantanut kassikaupalla lakanoita tilkkutäkkiä varten. Palat on leikattu ja osin ommeltukin. Siitä ehkä lisää jos joskus valmistuu...
Niin ja ihan kuin ei muuta puuhaa olisi, menin sitten sinne Ravelryynkin kurkkimaan. Silmukattina sielläkin. Heippa vaan teille joita eilen illalla napsuttelin kavereikseni! Olen siellä vielä ihan pihalla, mutta eiköhän se pikkuhiljaa avaudu minullekin kun tarpeeksi siellä pyörin ja ihmettelen.
Kommentit